Toimitilat

 

Kirkko

 

Pitäjänkokouksessa 6.2.1791 käsiteltiin voimakkaasti kirkon rakentamisasiaa. Tilanne ratkesi, kun päätettiin ostaa pappilan virkataloksi ¼ manttaalin tila Erkki Juhonpoika Vakkurilta 222 taalarin ja 10 killingin kauppahinnasta. Kauppakirja tehtiin 2.4.1792. Kirkon rakennuspaikka määrättiin Mäkäränmäelle, silloisen talvitien varteen. Paikalla oli sijainnut taikinamäen torppa, jonka haltija oli maaliskuun hankikelillä 1793 siirtänyt kelkalla mökkinsä hirret pois kirkon paikalta nykyisen keskustan tuntumaan.

 

Kirkon rakensi 1793 yhdessä seurakuntalaisten kanssa kuortanelainen Yrjäänä Lepistö. Kirkon rakentamisen aikaan Soinissa oli 20-30 taloa ja asukasluku n. 200-300 henkeä. Kirkon rakentamiseen liittyviä asiakirjoja ei tuolta ajalta ole säilynyt; tiettävästi ei ole ollut piirustuksiakaan. Ensimmäinen kirkko on ollut vaatimaton, matala rakennus, torniton, paanukattoinen, vuoraamaton ja maalaamaton. Ikkunoita on ollut 8 ja niistä yläikkunat puolikuun muotoiset. Kirkossa ei ollut minkäänlaisia lämmityslaitteita, sisältäkin se oli maalaamaton. Kirkkoon rakennettiin torni vuonna 1840 ja se myös vuorattiin pystylaudoituksella.

 

Kirkkoa on korjattu v. 1885 Juho Kuorikoski, v. 1962 Veikko Larkas ja viimeisin peruskorjaus v. 1992 arkkitehti Matti Klemola. Kirkko maalattiin ulkoa ja peltikatto uusittiin vuonna 2010.

Soinin kirkko on pohjalaistyylinen ristikirkko. Se sijaitsee keskustassa ja siellä on istumapaikkoja n. 400-450.

 

Kirkko on avoinna 1.6.-31.8.2018 klo 9—17, muulloin sopimuksen mukaan, tied. 040 547 5470.

  • Saarnastuoli

    Saarnastuoli

     

    Saarnastuoli on ollut vihreäksi maalattu kuten nykyäänkin. Sen kyljissä on 4 evankelistan kuvaa. Katon yläpuolella kullattu Karitsa, joka kantaa Voiton lippua, alapuolella hopeoitu kyyhkynen, Pyhän Hengen vertauskuvana. Lisäksi saarnastuolin katon reunoilla on ollut 5 veistettyä pillipiiparien kuvaa. Lienevät samoja kuin nykyiset 4 evankelistan kuvat.

     

    Saarnastuolin kyljessä olevat apostolien kuvat, katoksen päällä oleva voitonlippua kantava Karitsa ja alaosassa oleva Pyhän hengen kyyhkynen sekä seinällä oleva Armon aurinko oli aiempien korjausten yhteydessä viety kellotapuliin, sieltä ne löydettiin ja sijoitettiin entisille paikoilleen.

  • Alttaritaulu

    Alttaritaulu

     

     

     

    Ensimmäisen alttaritaulun, jonka aiheena on ”Ehtoollisen asetus”, maalasi Thomas Kiempe.  Hän lahjoitti sen seurakunnalle v. 1794. Vanha alttaritaulu on nykyään seurakuntasalin seinällä.

     

    Kirkon nykyisen alttaritaulun "Kristus ristillä" on maalannut Matti Annala v. 1930.

  • Urut

    Urut

     

    Kirkossa on Kangasalan urkutehtaan v. 1930 valmistamat pneumaattiset urut, joissa on äänikertoja 12 +2. Niihin tehtiin vuonna 2015 perusteellisempi korjaus, kun hiiret olivat talven aikana syöneet pilleistä nahkat.

  • Kellotapuli

    Kellotapuli

     

    Aivan kirkon vieressä on kellotapuli, joka on rakennettu vuonna 1795. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa. Vanhempi kirkonkello, 85 leiviskän painoinen, hankittiin heti tapulin valmistuttua. Kello oli valettu 1794 Johan Jaakob Mårtenssonin lesken luona Tukholmassa. Kellon laidassa kutsusanat: ”Huomaa kristitty ääneni kaiku, joka kutsuu sinua kuulemaan Herran sanaa”.

     

    Pienempi kirkonkello 40 leiviskän painoinen, päätettiin ostaa kuntakokouksessa 27.4.1880. Kello asetettiin paikoilleen 27.11.1885 ja sitä soitettiin alun perin ympäri. Laidassa on kutsusanat ”Soittakaamme Herralle, veisatkaamme hänelle”. Toisen kellon hankkiminen oli tuottanut vaikeuksia. Siitä oli tehty päätös jo parikymmentä vuotta aikaisemmin, mutta seurakunnalla ei ollut varoja sen hankkimiseen.

     

    Tapulin alakerrassa sijaitsee vainajien säilytyshuone (ruumiskylmiö).

     

  • Vaivaisakka

    Vaivaisakka

     

    Soinin seurakunnan erikoisuus on Suomen ja ehkä koko maailman ainoa vaivaisakka. Vaivaisakan rinnassa olevaan lippaaseen kerätään varoja diakoniatyölle. Vaivaisakan yläpuolella on teksti: "Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle."

     

    Kirkkoraadin kokouksessa 24.06.1852 oli päätetty tilata vaivaistukki eli akka lehtimäkeläiseltä Matti Taipaleelta. Jostain syystä asia ei ole tällöin vielä johtanut tulokseen, vaan asiaa on uudelleen käsitelty kirkon kokouksessa 18.12.1853. Tällöin oli sovittu hinnaksi 5 ruplaa hopeassa; seurakunta oli vielä tinkinyt maalauksen ja katon tekemisen samaan hintaan.

     

    Vaivaisakkaa on kuljetettu näyttelyissä jopa Italiassa asti. Viimeksi se oli esillä vaivaisukkonäyttelyssä Kerimäellä 2013. Soinilainen Jaana Laakso kirjoitti tekstin Vaivaisakka tarinoi, josta muokattua näytelmää on esitetty vuosina 2004, 2006 , 2015 ja 2016.

     

     

    VAIVAISAKAN VEISTÄJÄ, MATTI TAIPALE

     

    Matti Taipale oli syntynyt Lehtimäellä 11.12.1834. Hänen vanhempansa olivat mäkitupalainen Nikodemos Yrjönpoika Paavola, s. 1803 ja Kaisa Matintytär Silvonen, s. 18.12.1810. Paavolan tilalle syntyi ensin Puolivälin torppa ja sitten Puolivälin Taipaleen torppa. Tästä sukunimi Taipale. Matilla oli kaksi siskoa, Maria ja Anna, joka kuoli jo 3-vuotiaana.

     

    Matti Taipale veisti tukista vaivaisakan vuonna 1854. Veistos jäi hänen ainoaksi työkseen, koska hän kuoli saatuaan työn valmiiksi 12.10.1854. Kuolinsyyksi on merkitty rintakuume.

     

  • Sankarihautausmaa

    Sankarihautausmaa

     

     

    Kirkkopihassa ovat myös viime sotien sankarihaudat sekä 1800-luvun suurten nälkävuosien muistomerkki tekstinään ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”. Sankarihauta-alueella on 172 talvi- ja jatkosodassa ja 12 vapaussodassa kaatunutta (väkilukuun suhteutettuna eräs Suomen korkeimmista määristä).

     

    Sitä vartioivat v. 1956 valmistuneet kuvanveistäjä Helvi Hyvärisen kaksi graniittileijonaa Yrjö Jylhän tekstein: ”Niin kauan kansa on kahleeton, kuin kestää sen urhojen maine. Mitä vannottiin se pidetty on, yli päämme kun löi tulilaine”.

     

    Vuonna 1966 pystytettiin vuosien 1866-68 nälkään kuolleiden 354 Soinilaisen muistokivi, jossa

    teksti: "Herra, anna meille meidän jokapäiväinen leipämme."

     

    Kirkkopihassa sijaitsee myös kotirintamanaisten muistomerkki. Kotirintamanaisten patsaan paljastumistilaisuus pidettiin 2.10.1995.

     

Seurakuntatalo (Seurakuntakoti)

 

Kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitsee Pyhän Kolminaisuuden seurakuntakoti, joka on arkkitehti Sakari Lähteisen suunnittelema ja valmistunut v. 1979. Salin seinällä on kirkon vanha alttaritaulu "Ehtoollisen asettaminen" Maalannut Th.Kiempe v. 1794. Seurakuntatalo on vilkkaassa käytössä. Sitä käyttävät kaikki seurakunnan työmuodot aktiivisesti. Seurakuntatalolla järjestetään myös yksityisiä tilaisuuksia, kuten perhejuhlia ja muistotilaisuuksia. Seurakuntatalossa on sali ja ruokasali n.200 hlölle.

 

Seurakuntakodin alakerrassa ovat päiväkerho- ja nuorisotilat.

KIRKKOHERRANVIRASTO

 

Kirkkoherranvirasto ja muut seurakunnan toimistot sijaitsevat seurakuntatalolla. Seurakuntakodin alakerrassa ovat päiväkerho- ja nuorisotilat.

 

LEIRIKESKUS

 

Seurakunnan leirikeskus sijaitsee luonnonkauniin Lauttosen järven rannalla, lähellä Soinin keskustaa. Leirikeskuksen osoite on Lauttotie 38. Leirikeskus on  melko vaatimaton ja se on käytössä vain kesäisin ja siellä pidetään rippileirejä, lastenleirejä, vanhemman väen leiripäiviä sekä yksityistilaisuuksia. Alueella sijaitsee päärakennus, huoltorakennus, kolme majoitusmökkiä ja sauna. Leirikekusta voi vuokrata edullisesti.

HAUTAUSMAA

  • Muinaiset hautausmaat

    Muinaiset hautausmaat

     

    Soinilaisten vanhin kirkkotie on kulkenut Ähtävänjoen vartta Pietarsaareen, jonne myös vainajat haudattiin. Kun Soinista tuli Lappajärven saarnahuonekunta, vainajat haudattiin sinne vuosina 1637-1750. Alajärvelle vainajat haudattiin vuosina 1751-84.

     

    Soiniin saatiin hautausmaaoikeudet vuonna 1784, kun tänne rakennettiin oma rukoushuone. Sen sijainnista ei ole varmaa tietoa, ehkä nykyinen kirkkopiha. Ensimmäisenä tänne haudattiin Antti Matinpoika Sauramäen 1-vuotias lapsi. Kirkkopiha palveli hautausmaana sadan vuoden ajan

     

  • Lintuharju

    Lintuharju

     

    Soinin nykyinen hautausmaa, Lintuharju, sijaitsee noin kilometrin päässä kirkosta Karstulaan johtavan tien varrella. Hautausmaan vanhemmalle alueelle suoritettiin ensimmäinen hautaus v. 1891. Uudempi osa on otettu käyttöön vuonna 1942. Seurakunta suunnittelee hautausmaan laajennusta.

     

    Lintuharjun hautausmaa on auki ympärivuorokauden. Hautauksiin liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä taloustoimistoon.

     

Ota yhteyttä

 

Soinin seurakunta

Karstulantie 2

63800 SOINI

 

Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto

040-1948966 tai soini.srk (at) evl.fi

Avoinna ma, ke ja pe klo 9-12.

 

Sukuselvitys- ja virkatodistuspyynnöt

040-1948966 tai soini.srk (at) evl.fi

 

Laskutusosoite

Kirkon palvelukeskus/Soinin seurakunta

++3232++

PL 378

00026 BASWARE

verkkolaskutusosoite: 003701826381

 

Web design Juhana Lehtiniemi

Valokuvat Ahti Aho

Lähetä palautetta

Lähetetään lomaketta...

Virhe palvelimessa.

Lomake vastaanotettu.