Kirkkomme
Soinin kirkko
Soinin kirkko on rakennettu v. 1793, todennäköinen rakentaja oli Yrjö Lepistö. Uudistettu v. 1885 Juho Kuorikoski, v. 1962 Veikko Larkas ja viimeisin peruskorjaus v. 1992, arkkitehti Matti Klemola. Pohjalaistyylinen ristikirkko sijaitsee keskustassa "mäkäränmäellä". Kirkossa on istumapaikkoja n. 500. Alttaritaulun "Kristus ristillä" on maalannut Matti Annala v. 1930. Kirkossa on Kangasalan urkutehtaan v. 1930 valmistamat urut, joissa on äänikertoja 12 +2. Saarnastuolin kaiteessa olevat apostolien kuvat, katoksen päällä oleva voitonlippua kantava Karitsa ja alaosassa oleva Pyhän hengen kyyhkynen sekä seinällä oleva armon aurinko olivat aiempien korjausten yhteydessä viety kellotapuliin, sieltä ne löydettiin ja sijoitettiin entisille paikoilleen.
Aivan kirkon vieressä on kellotapuli, joka on rakennettu vuonna 1795. Tapulissa on kaksi kelloa.
Tapulin alakerrassa sijaitsee vainajien säilytyshuone (ruumiskylmiö).
Soinin kirkossa on jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.00.
Kirkko on avoinna kesäaikaan klo 9.00—19.00. Muulloin sopimuksen mukaan.
Sankarihautausmaa
Kirkkopihassa sijaitsee sankarihauta-alue, jossa 172 talvi- ja jatkosodassa ja 12 vapaussodassa kaatunutta (suhteessa
väkilukuun eräs Suomen korkeimmista määristä). Sankarihautausmaata vartioivat vuonna 1956 valmistuneet kuvanveistäjä Helvi Hyvärisen kaksi graniittileijonaa Yrjö
Jylhän tekstein: "Niin kauan kansa on kahleeton, kuin kestää sen urhojen maine. Mitä vannottiin se pidetty on, yli päämme kuin löi tulilaine".
Vuonna 1966 pystytettiin vuosien
1866-68 nälkään kuolleiden 354 Soinilaisen muistokivi, jossa
teksti: "Herra, anna meille meidän jokapäiväinen leipämme."
Kirkkopihassa sijaitsee myös kotirintamanaisten muistomerkki.
